Ei olisi Suomea koskaan jälleenrakennettu, jos kansakoulussa olisi syöty kasvisruokaa

Kommentit

3 vastausta artikkeliin “Ei olisi Suomea koskaan jälleenrakennettu, jos kansakoulussa olisi syöty kasvisruokaa”

1. 

   19.2.2010

   kati peltola

   Jami Järvinen taitaa olla melko nuori ihminen, joka ei ole kansakoulua käynyt eikä osallistunut jälleenrakennukseen. Väirauhan aikana syntynyneenä olen tutustunut sodan jälkeiseen kansakouluruokaan. Vellejä, keittoja, puuroa. Joskus oli laihaa lihakeittoakin ja hernekeitossa oli läskiä ja siannahan paloja. Kasvisruokapäiviä siis riitti. Vai oliko jossain kouluissa useampia lihasoppapäiviä?

   Vastaa
2. 

   20.2.2010

   Jami Järvinen

   Aivan aluksi haluan kiittää palautteesta!

   Nuoruus on toki aina katsojan silmissä. Mutta lienee nyt syytä täsmentää, että toden totta kuulemani kansakoulumuistelot ovat aina sisältäneet vahvan kasvisruokapainotuksen. Etenkin ruispuuro on kirvoittanut monia kommentteja, joita en voisi tässä toistaa vaarantamatta sieluni autuutta.

   Käyttämäni otsikko edustaa siis hiukan vinoa huumoria.

   Itse asiassa oletan, että suurten ikäluokkien keskuudessa tämä esitetty vegemättöpäivä on herättänyt kauhuntunteita juuri kansakoulumuistojen takia. Varttuneempi väki luulee kasvisruoan tarkoittavan paluuta pula-ajan jauhovelliruoalle.

   Ja tässä päästään kiehtovaan paradoksiin:

   Verkkokeskusteluissa erilaiset lokalaitiset muistelevat nostalgian kyynel silmäkulmassa 40-50-luvun köyhiä aikoja, jolloin jälkiruoaksi tarjottiin vain lisää duunia ja vyön kiristämistä. Samaan hengenvetoon tuomitaan nämä nuoret, sanoinkuvaamattomat humpuutieteiden opiskelijat, jotka vain latkivat espressoa fiineissä kahviloissaan sen sijaan, että hakkaisivat halkoja sotaveteraaneille.

   Kun sitten ehdotetaan, että pullamössölapset saisivat edes kerran viikossa syödä kasvisruokaa, luulisi 50-lukufanien innostuvan. Mutta ei! Sama porukka, joka on juuri huokaillut jälleenrakennusajan perään, julistaa ostavansa lapsenlapsilleen tuplahampurilaiset joka kasvisruokapäivänä. Miksi? Aikovatko he lihottaa vielä yhden sukupolven vain voidakseen haukkua heidätkin?

   Muuten pitää vielä todeta, että peruskoulussa lempiruokaani oli ohrarouhepuuro mustikkasopalla. Ja paras koskaan kirjoitettu kirja(sarja) on Kalle Päätalon Juuret Iijoen törmässä.

   Vastaa
3. 

   20.2.2010

   mikko vuorinen

   Mieleeni on jäänyt muisto 50-luvun ruispuurosta. Puuroon oli jäänyt suuri suolalimppi. Kuvittelin, että se olleen hiiri ja oksensin puuron välitunnilla pois.

   Olivatko nuo puurot ja vellitkin sitä pelättyä kasvisruokaa? Jos olivat, niin kestettiin kuin kestettiinkin tuo viherfemakkojen törkeä ideologinen vyörytys.

   Poikkeuksen puuro- ja vellilinjaan yoi sentään kerran viikossa tarjottu makkarasoppa. Siinä taisi olla ainakin pari tuumaa suomimakkaraa ber nenä. Mikä lienee ollut tuon suomimakkaran lihapitoisuus.

   Vastaa