Kaasuputki

Avainsana: pertti virtanen

  • Linnan jatkot

    7

    Joulukalenteri 2011

    Linnan juhlat lusikoitiin säädetyssä järjestyksessä. Mutta mitä vieraat tekivät, kun kamerat eivät olleet näkemässä?

    * * *

    Kirjailija Riikka Pulkkinen oli siippansa kanssa taksijonossa Esplanadilla, kun heitä vastaan juoksi miehenalku kassalipas kainalossaan. Nuorukaisen perässä huohotti vanttera vartiomies avaimet kilisten. Salamannopeasti Pulkkinen säntäsi letkan edelle ja taklasi takaa-ajetun.

    – Tämä oli sellainen Kallio-liike, Pulkkinen selitti puolisolleen.

    * * *

    Jani Toivola ja Silvia Modig joutuivat Teatteri-ravintolan pihalla käsirysyyn kultaleijona-Salmelan kanssa.

    – Ihan selvästi kuulin, kuinka he nauroivat: ”Homot Anssit, homot Anssit”, talvisodan voittajasankari mutisi vielä pitkään.

     * * *

    Perussuomalaisten kansanedustaja Veltto ”Pertti” Virtanen yritti sisään jatkoille, mutta jäi kynnykselle yhdessä presidentin pukusuunnittelijan kanssa.

    – Luulivat minua Kansan Uutisten bloggaajaksi, Virtanen ärhenteli.

     * * *

    Tanssitaiteilija Marco Bjurström esitteli Linnassa salaisen seuralaisensa, joka ilmeni joksikin muuksi kuin heteroseksuaalisesti suuntautuneeksi biologiseksi naiseksi.

    – Perkele jne, Juha Mieto parahti partaansa.

    * * *

    Linnan juhlat vuonna 2011 saivat 2,5 miljoonaa katsojaa.

  • Mörrimöykyn kolo

    Eurovaaleista tuttu Anna Mikkola esitti Facebookissa – missäpä muuallakaan – harmistuneen kommentin, joka kuvastaa erinomaisesti vuoden 2011 eduskuntavaalien ongelmallista runsaudenpulaa.

    Vasemmistoliitolla on aivan liian paljon aivan liian hyviä ehdokkaita ja samaan aikaan joillakin kiinnostavilla pienryhmillä on hurmaavia kylähulluja listoillaan. Ketä siis äänestäisi, kun ristiriitaiset impulssit riepottelevat valitsijaparkaa äänestyskopissa?

    Helsingin vaalipiirissä Vasemmistoliiton ehdokaskatrillissa kirmaavat puheenjohtaja Paavo Arhinmäen lisäksi Silvia Modig, Katri Immonen, Dan Koivulaakso, Heikki Patomäki, Martina Reuter… Kun yrittää alkaa listata sopivia ehdokkaita, joutuu lopulta luettelemaan koko litanian: Eduskuntavaalien ehdokkaat Helsingissä.

    Jopa kontulalaista politiikkablogistia hellitään kahdella aidosti pätevällä paikallisehdokkaalla: Pekka Saarniosta saisi taas vankkaa osaamista eduskunnan karaokekerhoon ja Tiina Lintunen vaikuttaisi hurjan hyvältä uudelta tulokkaalta itähelsinkiläisten parlamentaarikkojen harvalukuiseen joukkoon.

    Takana ovat ajat, jolloin hyvää vasemmistokandidaattia piti hakea täikammalla stalinistien, ydinvoimalobbareiden ja rasistijunttien seasta. Uskollisinkin kansandemokraatti saattoi tuolloin hyvällä omallatunnolla äänestää oman puolueen sijasta mitä hyvänsä protestiehdokasta, mikä saattoi osaltaan olla syynä Vihreiden muuttumisessa Koijärvi-liikkeestä liberaalisosiaalidemokraattiseksi yleispuolueeksi.

    Ei, nyt vassareilla on näyttävä rivi ihania ihmisiä jokaisessa vaalipiirissä.

    Ja samaan aikaan on tarjolla toisissa porukoissa parasta mahdollista sekopäätä. Esimerkiksi Piraattipuolue, josta muuan Mikko Rautalahti sanoo etevästi:

    Piraattipuolue on hieno lafka, jos tykkää sekavasta naisvihasta, rasismista, markkina-arvoteorisoinnista, hönöilystä ja uskomattoman yksisilmäisestä maailmankatsomuksesta.

    Aivan kaikki piraatit eivät mene tuohon yllä kuvattuun kategoriaan. On olemassa esimerkiksi BB-Antti. Tätä voisi kuvitella vinoiluksi, mutta vaalikeskustelua seuranneelle on selvää, että toveri Kurhinen saattaa kaikesta huolimatta olla yksi puolueensa täyspäisimmistä ehdokkaista. Mitä nyt demokratian kanssa välillä on omat hakauksensa.

    Eduskuntavaalit 2011 ovat Suuret Trollivaalit eikä Peikkometsälle lähtevää kansalaista jätetä yksin. Parhaimmat pahimmat ehdokkaat on löydettävissä vaalikoneiden lisäksi sosiaalisen median niljaisilta soilta. Yksi etevimmistä lähteistä on tuotteliaan henkilön tai työryhmän ylläpitämä Wareborgin piraattiajatuksia -blogi, jossa suositellaan transdimensionaalisia ja ”Wareborg-henkisiä” ehdokkaita. Useimmat edustavat poliittisen kartan etäisimpiä kolkkia styyrpuurin puolella.

    Toki, outous ei ole mikään libertaarioikeiston yksinoikeus. On näet olemassa myös ultrakonservatiivisia vihapoliitikkoja, eriskummallisia sitoutumattomia kommunisteja ja ”maapallon mangeettisen kentän piiristä” ammoin karanneita hahmoja.

    Muuten, eikö Wille Rydman näytäkin aivan Jörg Haiderilta? Tai sitten se on vain tuo rusketus.

    On huutava vääryys, että vuosisadan sekopäisimmissä vaaleissa on vain yksi eduskunta valittavana. Ainoan äänen antaminen asiantuntevalle, miellyttävälle ehdokkaalle panee ironia-aistin käryämään, sillä ketäpä ei kutkuttaisi nähdä Jussi Parviaista ja Veltto Virtasta käymässä kyselytunnilla debattia Jouko Pihon kanssa siitä, minkäväristä tinapaperia tulisi eduskunnan torkkupeittoon ommella.

    Kaasuputki-blogi ehdottaa, täten, että Suomen eduskunta uudistetaan kaksikamariseksi. Toinen kamareista olisi perinteinen nykymuotoinen parlamentti, toinen pienpuolueiden ja valikoitujen kokoomuslaisten hiekkalaatikko. Se olisi sitten makuasia, kumpi olisi ala-, kumpi ylähuone.

  • Joulukalenteri: 15 kunnon miestä kuumassa paikassa

    20

    Nyt on maanantai ja Helsinki hukkuu lumeen. Kehäteiden takaa kaupunkiin ängenneet yksityisautoilijat eivät saa kymmenientuhansien eurojen mobiileja velkavankiloitaan pysäköityä minnekään muualle kuin raitiotielinjoille ja itseoppineet huoltomiehet putoilevat lumilapioineen talojensa katoilta – milloin minnekin.

    Arki ja talvi. Kolme yötä jouluun on… huomenna. Gävlen olkipukki on yhä polttamatta ja vanha vihtahousukaan ei ole vielä pussejaan tyhjentänyt. Hartaus siis hiiteen ja avatkaamme joulukalenterin 20. luukku katsauksella päivän uutisiin:

    Suomi, isänmaa:

    Ulkomaat:

    • Hiukan edellistä uutista tangeeraa tieto, jonka mukaan Kaliforniassa suositaan kaiken muun lisäksi saunomistakin sisäisesti – kyllä, juuri siellä, kuka tietää miten. Tämä uutinen antaisi eväitä vaikka minkälaiseen vitsailuun selkäsaunoista ja löylynheiton SM-kisoista, mutta jääkööt nämä puheet vain ajatuksen tasolle. | Vaginal steam bath finds a place among Southern California spa options (Los Angeles Times)
    • Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset hämmästelevät sisukkaiden suomalaisten korkeaa lumiteknistä osaamista. Helsinki-Vantaan lentokenttä pysyy auki jopa tuulessa ja tuiskussa, minkä pitäisi olla mahdotonta. Mutta ehkä brittien pitäisi kokeilla Helsingin kaupunkiliikenteen talvisujuvuutta ennen kuin liiaksi äityvät ylistämään. | How Helsinki airport deals with snow and ice (BBC)

  • Kriitikot risteilyllä

    Me täällä Iltalehden lukijakunnassa pelkäämme vain naisia ja ulkomaalaisia, mutta muuten olemme ihan kelpo maalaispoikia.Viihdetaiteilijat eivät esitä mitä sattuu. Ohjelmisto vaihtuu aina sen mukaan, kenelle on viihdykettä ammennettava. Jokin sentapainen ajatus lienee hyrrännyt Pertti ”En ole rasisti, mutta…” Virtasen aivoissa, kun hän päätti hauskuuttaa perussuomalaisia lystikkäillä lastenlauluilla SS-Division „Wiking“ Linen seiväsmatkalla.

    Kuulemmeko jostain oudon sivuäänen? Ei, se ei ole kansakunta repeämässä nauruun, vaan vaimea läpsähdys, kun kuluttajaparka kätkee kasvonsa kämmeniinsä. Maahanmuuttokriitikoiden lahjat eivät tosiaakaan taida yltää enää taidekritiikin puolelle.

    "Me täällä nettifoorumeilla olemme muutenkin huolissamme ennen kaikkea nuorten tavasta notkua netissä. Miksi he eivät pilko puita veteraaneille?"Internetin syövereissä Virtanen ja joukko erilaisten pikkukuntien varavaltuutettuja vetoavat samaan kuin kuka tahansa rasisti kerrottuaan neekerivitsin. Sehän on huumoria! Ja te, hyvät suvaitsevaiset viherstalinistit, olette pahempia kuin Hitler kaikessa monikulttuurisessa huumorintajuttomuudessanne. Mitä pahaa voi olla alun perin Maikki Länsiön vuonna 1961 esittämässä renkutuksessa?

    Ja tottahan toki: joskus sikari on vain sikari niin kuin lastenlaulu on lastenlaulu.

    Mutta sikari silikonirintojen välissä pornomessuilla ei ole enää sikari. Ja sinänsä tyystin harmiton Hottentottilaulu ei sovi edes kaikkein pellavakutrisimpien pikku rasistinalkujen korville, jos se esitetään ulkomaalaisvastaisen punaniskalauman hengennostatukseksi ruotsinlaivalla. Etenkin suomenruotsalaisiin ja erityisesti Astrid Thorsiin kohdistuvan vihapuheen höystämänä.

    Toki, kaikilla puolueilla on tupauunonsa ja vasemmistolaisetkin liikkeet ovat näitä saaneet ristikseen enemmän kuin oman osansa. Mutta lehdistö on kohdellut tätä piskuista ulkomaalaiskammoisten joukkoa silkkihansikkain. Vasta nyt alkaa kuherruskuukausi olla takanapäin. Siispä, toistaiseksi: kun maissinjyviä vielä lakon autioittamissa kaupoissa riittää, kannattaa paahtaa itselle sylillinen popcornia ja katsella kuinka maailman ainoa lupsakka äärioikeisto törmäilee omaan mahdottomuuteensa.

    Muuten kaikki on niin kuin ennenkin. Uutistarjottimelle on kasautunut monenlaisia pieniä makupaloja: